Zacharias Topeliuksen runo ja Jean Sibeliuksen sävellys muodostavat suomalaisen joululaulun perustan. “En etsi valtaa loistoa” on säilynyt osana suomalaista joulutraditiota jo yli sadan vuoden ajan — teksti julkaistiin alun perin vuonna 1887 ja sävellys liitettiin siihen myöhemmin osana Sibeliuksen varhaista tuotantoa.

4 liittyvaa artikkelia

Kirjoittaja: Zacharias Topelius · Säveltäjä: Jean Sibelius · Alkuperäinen nimi: Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt · Tyyppi: Joululaulu · Tunnettu esitys: Tarja Turunen

Pikakatsaus

1Historia
2Sanat ja nuotit
3Käännökset
4Esitykset
  • Jean Sibelius Op. 1 No. 4 (Presto Music: opusnumero)
  • Tarja Turusen tunnettu esitys (Presto Music: opusnumero)
  • Spotify-soittolista saatavilla (Presto Music: opusnumero)

Viisi keskeistä faktapistettä kertovat tämän joululaulun alkuperästä ja merkityksestä.

Alla oleva taulukko kokoaa yhteen laulun keskeiset tekijätiedot ja lähteet.

Tieto Arvo
Kirjoittaja Zacharias Topelius (1818–1898)
Säveltäjä Jean Sibelius (1865–1957)
Alkuperä Ruotsi: Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt
Tyyppi Joululaulu
Suosittu esitys Tarja Turunen

En etsi valtaa loistoa sanat

Täydelliset sanat

Laulun sanat kuvaavat vaatimattomuuden ja hengellisen rauhan kaipuuta. Zacharias Topelius kirjoitti tekstin alun perin ruotsiksi vuonna 1887 nimellä “Julvisa”, ja se julkaistiin Jul-Qvällen-lehden etukannessa jouluna 1887.

  • En etsi valtaa, loistoa
  • En kaipaa kultaakaan
  • Mä pyydän taivaan valoa
  • Ja rauhaa päälle maan

Laulu on joululaulu, joka rukoilee maailmanrauhaa ja onnellista joulua. Se on säilynyt suomalaisessa joulutraditiossa osana Sibeliuksen varhaista tuotantoa.

Alkuperäinen teksti

Ruotsinkielinen alkuperäinen nimi on “Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt”, ja se käännettiin suomeksi Topeliuksen omana työnä. Sävellys on Jean Sibeliuksen Op. 1 No. 4, mikä tekee laulusta yhden säveltäjän varhaisimmista julkaistuista teoksista.

Topelius ja Sibelius olivat molemmat keskeisiä hahmoja suomalaisen kulttuurin rakentamisessa 1800-luvun lopulla. Heidän yhteistyönsä joululaulun parissa on esimerkki siitä, miten kansallinen identiteetti muotoutui musiikin ja runouden kautta.

Miksi tämä merkityksellistä

Laulu yhdistää kaksi suomalaista kulttuurivaikuttajaa samaan teokseen — Topeliuksen sanoin ja Sibeliuksen sävelin.

En etsi valtaa loistoa nuotit

Yleiset nuotit

Sibeliuksen sävellys ilmestyi ensimmäisen kerran Sampo-lehdessä vuonna 1909, ja nykyään nuotit ovat saatavilla useista lähteistä digitaalisessa muodossa. Presto Music tarjoaa viralliset nuotit, ja MuseScore-sivustolta löytyy yhteisön tuottamia versioita.

Nuotteja on saatavilla PDF-muodossa sivustolla jartsa20.fi, ja ne sisältävät sekä laulu- että pianosovituksen. Laulu julkaistiin myös Lauluja-nuottikirjassa numerolla 137.

Nuotit löytyvät helposti useista lähteistä, mikä tekee laulusta saavutettavan sekä ammattilaisille että harrastajille.

Piano sovitus

Piano nuotit ovat saatavilla erillisinä resursseina MuseScore- ja Sheet Music Direct -alustoilla. Sävellajina käytetään tyypillisesti D-duuria, ja soinnutus sisältää muun muassa Em, A7, D ja Gm.

Mistä nuotit löytää

Nuotit saatavilla PDF-muodossa Jartsa20-sivustolta ja digitaalisesti MuseScoresta. Molemmat lähteet ovat ilmaisia ja helposti saatavilla.

En etsi valtaa loistoa englanniksi

Englanninkielinen käännös

Laulun englanninkielinen käännös on “Give me no splendour, gold or pomp”, joka pyrkii säilyttämään alkuperäisen tekstin vaatimattomuuden ja hengellisyyden. Käännös on saatavilla SingPraises-tietokannassa, joka on vakiintunut lähde virallisten laulusanoitusten arkistointiin.

Give me no splendour, gold or pomp, / I ask only for heaven’s light / And peace upon the earth.

— Käännös SingPraises-tietokannasta

Laulun käännös englanniksi ei ole yhtä tunnettu kuin alkuperäinen suomenkielinen versio, mutta se mahdollistaa laulun esittämisen kansainvälisessä kontekstissa. Ruotsalainen versio “Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt” on käännöksistä lähimpänä alkuperäistä.

Kansainvälinen versio avaa laulun uusille yleisöille, mutta suomenkielinen alkuperä säilyttää vahvimmin tunnelman.

En etsi valtaa loistoa piano nuotit

Piano sovellukset

Piano nuotit erillisinä resursseina ovat saatavilla useista lähteistä. Sheet Music Direct tarjoaa sovituksia piano, laulu ja kitara -muodossa, mikä mahdollistaa laulun esittämisen eri kokoonpanoilla.

Sävellajina käytetään tyypillisesti D-duuria, ja soinnut sisältävät Em, A7, D, Gm ja muut perussoinnut. Ultimate Guitar -sivustolta löytyvät soinnut sopivat hyvin kitara-sovituksiin.

Piano-sovitukset tarjoavat mahdollisuuden tulkita laulua soolopiano-versiona tai laulun säestyksenä.

Löydä nuotit helposti

Piano nuotit löytyvät parhaiten MuseScore-yhteisöstä, jossa MuseScore tarjoaa ilmaisia sovituksia. Soinnut puolestaan ovat saatavilla Ultimate Guitar -sivustolta.

En etsi valtaa loistoa på svenska

Ruotsinkielinen alkuperä

Ruotsinkielinen alkuperäinen nimi on “Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt”, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1887. Topelius kirjoitti tekstin ruotsiksi nimellä “Julvisa” (Joululaulu), ja se ilmestyi Jul-Qvällen-lehden etukannessa.

  • Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt
  • Mä pyydän taivaan valoa
  • Ja rauhaa päälle maan

Sibelius sävelsi teksteihin useita lauluja Topeliuksen runoihin, mukaan lukien melodraama Islossningen i Uleå älv vuonna 1899. Tämä yhteistyö osoittaa, miten suomalaisen kulttuurin kaksi suurta nimeä työskentelivät yhdessä kansallisen identiteetin rakentamiseksi.

Ruotsalainen versio toimii siltanä alkuperäiseen tekstiin ja muistuttaa Topeliuksen monikulttuurisesta taustasta.

Yhteenveto: Topeliuksen vaatimaton runo ja Sibeliuksen sävellys muodostavat suomalaisen joululaulun perustan. Laulun harrastajat voivat ladata nuotit ilmaiseksi useista lähteistä ja esittää sen sekä suomeksi että ruotsiksi.

En etsi valtaa, loistoa, En kaipaa kultaakaan. Mä pyydän taivaan valoa Ja rauhaa päälle maan.

— Zacharias Topelius, runoilija

Sibeliuksen viimeiset suurimuotoiset teokset olivat seitsemäs sinfonia (1924), näyttämöteos Myrsky (1926) ja sävelruno Tapiola (1926).

— Wikipedia: Sibeliuksen elämänkerta

Jean Sibeliuksen sävellyksen tarkasta sävellysajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se julkaistiin osana hänen Op. 1 -kokoelmaansa. Topelius näki Suomen musiikinhistorian jaettuna aikaan ennen Paciusta ja Paciuksen jälkeen, ja Sibeliusta pidetään Suomen kansainvälisesti tunnetuimpana säveltäjänä.

Sibeliuksen varhaisten teosten joukossa En etsi valtaa loistoa edustaa poikkeuksellista yhteistyötä kahden kulttuurivaikuttajan välillä.

Aiheeseen liittyvää: Sanomalehdet Suomessa · Maailman seitsemän ihmettä

Lisälähteet

muusikkojenliitto.fi, blogit.utu.fi, muhi.uniarts.fi, uakor.com, kansallisbiografia.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Onko En etsi valtaa loistoa joululaulu?

Kyllä, En etsi valtaa loistoa on suomalainen joululaulu, jonka sanat rukoilevat maailmanrauhaa ja onnellista joulua.

Kuka sävelsi En etsi valtaa loistoa?

Laulun sävelsi Jean Sibelius, ja se on osa hänen Op. 1 -kokoelmaansa numerolla 4. Sibelius eli vuosina 1865–1957.

Missä kuunnella En etsi valtaa loistoa?

Laulun esityksiä löytyy Spotifysta ja muista suoratoistopalveluista. Tunnettuja esityksiä ovat muun muassa Tarja Turusen versiot.

Mitä En etsi valtaa loistoa kertoo?

Laulu kertoo vaatimattomuudesta ja hengellisestä rauhasta. Se kuvaa, miten laulun esittäjä ei kaipaa valtaa, loistoa tai kultaa, vaan ainoastaan taivaan valoa ja maanrauhaa.

Onko En etsi valtaa loistoa vapaasti esitettävissä?

Laulu on julkinen domainissa oleva teos, mutta tarkista aina voimassa olevat tekijänoikeudet ennen kaupallista käyttöä.

Kenet artisteja esittää En etsi valtaa loistoa?

Laulun ovat esittäneet useat suomalaiset artistit, mukaan lukien Tarja Turunen ja muut klassisen musiikin esittäjät.

Liittyykö En etsi valtaa loistoa muihin joululauluihin?

Laulu on osa suomalaista joululaulutraditiota ja sisältyy moniin joululaulukokoelmiin, kuten Lauluja-nuottikirjaan.